North Island

Etelasaaren kierroksen jalkeen oli siis aika suunnata katseet kohti pohjoista. Homman nimi oli muuten sama - edelleen matka jatkui oranssisten Stray -bussien kanssa ympari maata kierrellen. Wellingtonissa oli ensimmainen pidempi pysahdys - pitihan maan paakaupungin tarjonta katsastaa! Ja yllattavan hyvin oli mielestani Wellington pystynyt sailyttamaan idyllisen kaupunkikuvansa ( jos vertaa esim Aucklandiin). Kaupungilla on ihastuttava luonnonsatama jonka ymprilla kohoaa mahtavia kukkuloita, saa oli suotuisa ja tekemista riitti. Yksi kiinnostavin kohde oli Te Papa -museo, joka oli paljon enemman kuin museo taynna historiaa ja fossiileja.

Wellingtonin jalkeen suunnattiin paikkaan nimelta Hahei. ( Taalla monilla paikannimilla on maorinkieliset nimet, todella hauskankuuloisia ja sopii aika hyvin suomalaisten suuhun - aantaminen on samantapaista) Ja taalla nimille ei ole annettu englanninkielista kaannosta kuten mm Australiassa on yleisesti tehty vrt. Ayer's Rock - Uluru. Niin Hahei - on vaan tunnin ajomatkan paassa Aucklandista ja siksi suosittu "kesapaikka" kaupunkilaisille. Suurin turistijuttu taalla on ehdottomasti Hot Water Beach. Jees, ihan totta. Tavallinen hiekkaranta, mutta laskuveden aikana voit lapiolla kaivaa puoli metria hiekkaa pois alta alkaa virrata kuumaa vetta! Ei muuta kuin biksut paalle ja omaa kuoppaa kaivamaan, mutta kannatta varoa, pylly saatta palaa aika helposti, meinaan puuttuu termostaatti tasta porealtaasta. Tama kaikki tietenkin johtuu seismisista asioista maaperassa - maan kuori on on ohut juuri tassa kohtaa ja kuuma vesi pyrkii ylospain.

Pohjoissaari on kovin erilainen muutenkin verrattuna etelaan - taalla huomaa todella etta maapallo "elaa". Joka puolella on maanjaristyksien aiheuttamia kraatereita, jarvia, kuumia lahteita ja geysireita etc. Taalla myoskin maori-kulttuuri on paljon enenmman esilla ( ehka senkin takia etta enemmisto asuu taalla). Meilla oli jarjestettyna mielenkiintoinen Cultural night eraassa yopymispaikassa. Syotiin perinteista maoriruokaa, nahtiin tansseja, laulua ja paastiin (jouduttiin ) osallistumaan niihin.

Rotorua oli todella janna paikka, sanan varsinaisessa merkityksessa. Koko maan seismisesti aktiivisin paikka, tuntui etta maa voi rajahtaa jalkojen alla hetkena milla hyvansa. Paikan "Thermal Village" oli todella thermal. Koko kaupunki oli taynna rikinhajuista hoyrya jota tuli paikan monista kuumista lahteista ja jarvista seka mutalammikoista. Paikka on jostain kumman syysta pysynyt paikoillaan monta sataa vuotta, jota ei uskoisi kun ymparilleen katsoo. Uusia geysireita puhkeaa koko ajan (viimeksi jouluna tuli reika kadunkulmaan kun siita paatti luonto tehda uuden kuuman lahteen!), ja viranomaiset ovat sanoneet etta kenenkaan ei pitaisi asua 2 km lahempana...

Muita mainitsemisen arvoisia paikkoja oli ehdottomasti Raglan - kuuluisa surffausmesta jossa on piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitka ranta; siella kokeilin bodyboardausta! Vahan helpompi versio surffauksesta, lyhyempi lauta ja silla vaan maataan ja nautitaan menosta, joka voi olla aika hurjaa, riippuen allon voimakkuudesta. Taupo - suosittu talvi/kesakohde, talvella hiihdetaan ja kesalla patikoidaan samaa vuorta. Meilla oli tarkoitus tehda sita jalkimmaista, mutta koska ollaan juuri kahden sesongin valissa niin ilmat ei oikein antaneet periksi. Tongariro crossing on sanottu olevan best 1 day hike, joka on 18 km pitka. Olisi ollut hienoa kokeilla josko meikalainen olisi paassyt maaliin asti ihan kunnialla, muttei tarvinnut... Waitomo Caves - hahaa, tama on ehka paras juttu mita tein taalla pohjoissaarella. Waitomon luolissa voi tehda kaikkea valilta kavella, uida, ajella kumiveneella ja katsella kiiltomatoja. Ilmoittaudun mukaan ryhmaan joka lahti tekemaan sellaista kuin abseiling. Jos ei muuta niin opin ottamaan selvaa mita minulle oudot englanninkieliset sanat tarkoittavat! Siis laskeuduimme alas koysilla ahtaisiin, pilkkopimeisiin luoliin. Ei ollut ihan mita ajattelin, mutta tulihan tehtya ;) Ihan mielenkiintoinen kokemus oli kylla ja luolat todella upeita!

Kaunein osa saarta sijoittautuu ehdottomasti ylos pohjoiskarkeen Bay of Islandin seudulle. Vietin siella jopa 5 paivaa ( joka on paljon) ja oli itse asiassa mukavaa valilla ollaa pakkaamatta laukkuja koko ajan. Kaytiin delfiiniristeilylla ja niita loytyikin iso lauma! Lisaksi tehtiin paivaretki maan pohjoisimpaan kolkkaan, paikkaan nimelta Cape Reigna. Taas tuli vahan Irlanti mieleen maisemista, paljon lampaita joka puolella, vihreita nummia ja upeita hiekkarantoja. Taalla myoskin kaksi valtamerta ( Tyyni ja Tasmania) kohtaavat ja se synnyttaa hauskannakoisen kuvion mereen. Ajettiin bussilla pitkin 90 mile beachia, joka on kuin valtatie laskuveden aikaan. Lisaksi kaytiin laskemassa makea! Mutta hiekkarinnetta alas.

Kokonaisuudessaa upeat viikot mahtavassa maassa. Vaikka pohjoissaari ei aivan vetanyt vertoja euforiselle etelaiselle veljelleen niin en silti voi olla ihmettelematta miten paljon talla maalla on tarjottavana turisteille. Mainittakoon etta olin myos Aucklandissa jopa kolmeen eri otteeseen mutten koskaan paassyt korttelia kauemmas majapaikasta. 90% ajasta satoi, oli pimeaa tai sitten kun ilma oli ok niin viimeiset paivat makasin puolikuolleena sangyssa jonkun kuumetaudin kourissa. Ei muuten ole hauskaa naina paivina olla kuumeessa ja influenssaoireisena missaan, sikaflunssa on pelottanu ihmiset sen verran pahasti etta sua katsotaan kuin ruttolaista jos yskit liikaa vaarassa paikassa.

Tata kirjottaessa olen paassyt jo onnellisesti Fidjin saarille ja takaisin ah niiiin ihanaaan lampoon. (ja ilmeisesti ei ollut sikatauti koska olen viela elossa) Meita oli lentokentalla vastassa armeija, seka oikeita sotilaita etta terveysviranomaisia maskit naamalla. Mietityttaa millaista Losissa on parin viikon paasta... Sita murehditaan sitten, nyt on ansaitun loman aika - huomenna lahtee aamulla vene viemaan meikalaista palmujen alle 2 viikoksi - palataan sen jalkeen taas tietoyhteyksien paahan!