Hahaaaa! Nyt on palmut, valkoiset hiekkarannat, turkoosin kirkkaat meret ja kookospalmut katsastettu perinpohjaisesti. Jos joku tarvitsee neuvoja Fidzin matkaa varten tiedatte kenen puoleen kaantya! Ohjelmassa oli siis syksyisen Uuden-Seelannin jalkeen mukava parin viikon loma palmujen alla Fidzin auringossa. Jostain syysta Fidzi on todella suosittu paikka reppureissaajien keskuudessa, suurin osa tapaamistani ihmisista oli joko matkalla sinne tai sielta tulossa. Lieko hintatasolla vaikutusta - luultavasti suuresti.
Lensin Aucklandista Nadiin, joka on Fidzin toiseksi suurin kaupunki paasaarella. Siella vietin yhden yon jonka jalkeen suunnistin muiden mukana ulos paratiisisaarille. Awesome Adventures -niminen firma kuskaa ihmisia pienella katamaraanilla aina viiden tunnin paahan Nadista ulos Yasawa -saariryhmille ja takaisin. Vene kulkee kerran paivassa pohjoiseen ja kerran takaisin etelaan ja pysahtyy noin 20 saaren valilla jattaen matkailijoita pois ja ottaen uusia kyytiin. Ainoa asia mista itse piti huolehtia oli jaada pois oikealla kohdalla, ja siita etta laukku tuli mukaan ja hypata pikkuveneen kyytiin joka tuli hakemaan saarelta. Tama iso vene siis vain ankkuroi hetkeksi keskelle lahtea ja jokaisen resortin oma vaki tuli pikkuveneillaan hakemaan turistit saarelleen. Uskomattoman tehokasta, huomaa etta kaverit tekevat tata joka paiva!
Itse oli siis valinnut yopyvani neljalla eri saarella (ettei vaan aika kavis liian pitkaksi...) Aloitin ihan pohjoisimmasta saaresta jatkaen alas etelaan. Periaatteessa resortit on aika toisensa kaltaisia; on laulua ja soittoa kun saavutaan maihin, laukkuihin ei missaan nimessa saanut koskea, ne kannettiin sitten ihan majapaikkaan asti! Kaikissa paikoissa ruoka kuuluu hintaan, joten siita puolesta ei tarvinnut valittaa. Tosin ruokavalikoima on yhta kirjavaa kun kalat meressa. Joissain paikoissa eletaan herroiksi ja rouviksi samalla hinnalla kun toisessa paikassa saa lahtea nukkumaan nalkaisena. Ruoka on lahinna kalaa, riisia ja kookosta eri muodoissa, ei kaynyt kateeksi kasvissyojia taikka niita jotka eivat syo kalaa... Saaret jossai olin oli aika isoja, niinkin isoja ja korkeita ettei ympari viitsinyt kavella. Paitsi viimeinen saari jossa oleskelin, saaren ympari kaveli neljassa minuutissa.... olo oli kuin kultakalalla maljakossa.
Neljan minuutin saari....Saa oli... vaihtelevaa. Fidzi oli vasta matkalla sadekaudesta kuivaan talvikauteen ja se nakyi; ei nyt suoranaisesti satanut vetta mutta pilvisia paivia mahtui mukaan ja tuuli oli kovaa melkein joka paiva. Lampoa riitti silti paivat-yot ja vesi oli uskomattoman lamminta. Olin ehka alkuun hieman huolissani siita miten jaksaa olla tekematta mitaan kahden viikon ajan, mutta turhaan. Yleisesti tunnettu Fidzi-time otti vallan ja yllatys yllatys, eihan se "doing nothing" nini vaikeaa ole. Aurinko nousee kuudelta ja laskee kuudelta joten rutiinit on aika helppo sijoittaa siihen valiin, yhdeksalta nukkumaan ja kuudelta ylos katsomaan auringonnousua - jees, ei ihan heti uskois musta.
Jotta elama ei kavisi liian tylsaksi, jarjestettiin saarilla joka paiva vaihtelevasti aktiviteetteja joihin sai osallistua jos halusi. Suosituimmat aktiviteetit oli ehdottomasti snorklausretket ja kylavierailut. Nama kylavierailut tekivat ehdottomasti suurimman vaikutuksen, uskomatonta miten erilaisessa maailmassa ihmiset vielakin elavat. Paasimme myos tutustumaan paikalliseen kouluun jossa lapset valilta 6-16 vuotta sulassa sovussa opiskelevat. Koulu on sisaoppilaitos jonne saavutaan sunnuntaina ja perjantaina kouluviikon jalkeen KAVELLAAN muutaman tunnin matka takaisin kylaan. Lisaksi tehtiin veneretki Blue Lagoonille (paikka jossa Brooke Shields kuvasi Sininen Laguuni -elokuvan) seka saarelle nimelta Monriki jossa Tom Hanks kuvasi elokuvansa Castaway. Ihan kiinnostavia, varsinkin Castaway, jonka selvasti tunnisti elokuvasta!
Kaiken kaikkiaan oli mukava loma Fidzilla; maisemat ovat juuri sellaisia joita nakee postikorteissa ja matkaesitteissa, ilma lamminta ja ihmiset ystavallisia, mutta en tieda kannattaako Suomesta ja Euroopasta lentaa Fidzille vaan niiden asioiden takia, varmasti loytyy samoja rantoja lahempaakin. Yksi asia minka takia voisin menna takaisin on ehdottomasti paikalliset ihmiset, harvemmin tuntee itsensa niin tervetulleeksi kuin Fidzin saarille, hymy ei hyytynyt heilla kertaakaan.
Nyt sitten ollaankin jo takaisin sivistyksen parissa (tosin kun katsoo elamaa kaduilla niin voisi luulla toisin....), eli suuressa ja mahtavassa Ameriikassa. Maahantulo oli uskomattoman helppoa, tati kysyi mita aion talla tehda, sanoin etta matkustella ja leimasi passin. Edes matkatavaroita ei skannattu kuten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, vaan se oli suoraa menoa ulos terminaaliin vaan. Turhaan ne pelottelevat. Reissasin parin saksalaistyton kanssa ja he saivat jopa tuotua maahan kolme kokonaista kookospahkinaa jossa oli versot! Etta silla tavalla taalla. Mutta naista kokemuksista lisaa myohempana!
Tekstit
