torstai 19. maaliskuuta 2009

East Coast Run Part II

Magnetic Island

Seuraava kohde oli siis Magnetic Island joka itse asiassa kuuluu Townsvillen kaupunkiin, mutta ilmeisesti siella ei ole kovinkaan paljon katsottava tai tehtavaa silla bussit ohjataan suoraan satamaan ja veneelle joka vie suoraan saarelle... Magnetic Island sijaitsee noin 20 min lauttamatkan paassa Townsvillesta, on 52 km2 ja jolla asuu vakituisesti n. 2000 ihmista. Saarella kulkee yksi tie joten eksyminen on vaikeaa ;) Saari sai aikoinaan nimensa siita kun Herra James Cook (taas kerran! taa kaveri ehti vahan joka paikkaan) seilaili saaren ohi ja huomasi kompassinsa varahtelevan ja ajatteli etta saaressa on jotain magneettista... kovin ihmeellinen saari ei kumminkaan ole, paljon luonnonsuojelualuieta (yli puolet pinta-alasta), metsaa, rantaa ja kosteaa ilmaa. Saari mainostaa etta siella paistaa aurinko 240 paivaa vuodessa... hmm... meilla oli puolipilvista, lasketaanko se? Homman nimi oli siis rentoutuminen raskaasta reissaamisesta muutamaksi paivaksi. Onneksi majapaikka oli kiva mokkikyla ihan rannan tuntumassa palmujen alla. Meressakaan ei voi uida enaa Airlie Beachin jalkeen ilman stinger- pukua joka on periaatteessa kokovartalouimapuku. Taalta pohjoiseen trooppisissa vesissa asuu sen verran vaarallisia meduusoita ja jelly fisheja etta riski tormata sellaiseen on olemassa, joten jos uimaan haluaa, puku paalle tai poolille loikottelemaan! Pari paivaa ennen tuloani saarelle oli yksi onneton matkailija joutunut sairaalaan saadessaan osuman kaulaansa joltain polttavalta meduusalta! Yhtena paivana kaytiin myos purjehtimassa saaren ympari, etsittiin autio ranta ja luonasteltiin siella kunnes taas jatkettiin matkaa seuraavaan poukamaan... :)






















Kaikki paitsi purjehdus on turhaa.


Mission Beach

Seuraavana kartalla oleva Mission Beach on olemassa vain yhta tarkoitusta varten - tanne tullaan joko hyppaamaan alas lentokoneesta laskuvarjolla taikka laskemaan kumiveneella maailmankuulua Tully Riverin koskia alas. Noh, ensimmaiseen vaihtoehtoon en ole VIELA valmis, joten vesi tuntui turvallisemmalta vaihtehdolta... - joten koskenlasku eli white water rafting here I come!

Edellisena iltana tosin kuultiin etta noin kuukausi sitten kyseisella joella oli kuollut pari laskijaa, olivat ilmeisesti jaaneet kosken pyorteisiin kiinni jotenkin... Well, you only live once. Eikun menoks.

Itse lasku sujui aikalailla suunnitelmien mukaan (luulisin). Virtaava vesi on aina arvaamaton ja voimakas, varsinkin nyt kun vetta on tullut viime aikoina paljon. ( Keskimaaraisesti Tully riverilla sataa vetta 12 metria vuodessa..) Meita oli veneessa 6 + opas joka huuteli parhaansa mukaan ohjeita - homman nimi oli seurata niita ja pitaa kiinni veneesta henkensa edesta :) Sademetsa ymparilla oli todella kaunis, ja vihrea; vesiputouksia joka puolella - todella upeat maisemat! Mutta hengissa selvittiin, ja kun pahimmasta jannityksesta paasi niin ihan mukavata hommaa :)

Cairns

Matkan viimeinen piste - Queenslandin osavaltion paakaupunki, Cairns. Kaikkien pikkukaupunkien jalkeen Cairns tuntui taas vaihteksi isolta citylta - tunnusmerkkeina marketit jossa myydaan halvalla kaikkea Australiaan liittyvaa tavaraa, muistoesineita, vaatteita ja feikki aboriginaalitaidetta...

Cairnsista tein retken Cape Tribulation nimiseen paikkaan n. 100 km pohjoiseen keskelle maailman vanhinta sademetsaa. Vastaan tuli vaikka minkalaista elainta, krokotiileeja, isoja hamahakkeja, kaarmeita ja muita yokottavia olioita. Ehdin myos mukaan pienelle ratsastusretkelle lahiviidakkoon, kierrettiin seka sademetsaa etta rantaa - olipa muuten joukko hyvinkayttaytyvia hevosia! Viela keskiviikkona ennen seuraavan paivan lentoa bookkasin itselleni paivaretken maailman suurimmalle elavalle koralliruitalle, Great Barrier Reefille. Snorklailtiin siella koko paiva uskomattoman sinisissa vesissa (+29C). Nahtiin vaikka mita merenelavia, paljon varikkaita kaloja (Nemo, eli Clownfish oli myos kotosalla), kaksi kilpikonnaa, sinisia meritahtia, upeita koralleja seka hai (Lemonshark) Upea kokemus :)























Nain runsaat 2500 km hurahti vajaassa viidessa viikossa ja nyt olen jo takaisin lahtopisteessa eli Sydneyssa. Taalla kerailen voimia ja ostelen lampimia vaatteita Uuden-Seelannin koitoksia varten joka alkaa siis lauantaina!


















k

1 kommentti:

  1. heips,
    Hoppas att du inte får för kallt i nya seeland ;)
    Ska själv snart to finland :) Hörs!
    H:pam

    VastaaPoista